Talvisodan ansioista välirauhan aikana ritareiksi esitetyt
Joulukuun 16. päivänä 1940 annettu asetus lisäyksistä ja muutoksista Vapaudenristin
ja Vapaudenmitalin kunniamerkeistä vuonna 1939 annettuun asetukseen teki
mahdolliseksi, että talvisodassa ansioitunut sotilas voitiin esittää nimitettäväksi
Mannerheim-ristin ritariksi.
Puolustusvoimien Pääesikunta lähetti 4.2.1941 kaikille talvisodan komentajatehtävissä olleille komentoesikunnan päällikön kenraalimajuri W E Tuompon allekirjoittaman ja komento-osaston päällikön eversti V A Sundmanin varmentaman kirjelmän, jossa kehoitetaan
”sodanaikaisia armeijakuntien, divisioonien, rykmenttien ja pataljoonien tai vastaavassa asemassa olleita komentajia ottamaan yhteyden alaisiinsa sodanaikaisiin komentajiin ja päällikköihin ja yhteistoiminnassa heidän kanssaan ehdottamaan ne henkilöt, joille heidän käsityksensä mukaan mainittu kunniamerkki voidaan esittää annettavaksi”.
Kirjelmässä korostettiin, että
”Mannerheim-risti on korkein ja arvokkain kunniamerkki, jolla Suomen puolustusvoimien sotilas sotilasarvostaan riippumatta voi tulla palkituksi. Tämän mukaisesti on esitys tämän ristin myöntämisestä tehtävä tarkasti ja perusteellisesti harkiten ja vain silloin, kun osoitettu urheus tai taistellen saavutetut tulokset tai sotatoimien johdossa osoitetut ansiot todella ovat siksi arvokkaat ja kiistattomat, että ne riittävät suuren ja erikoisen tunnustuksen antamiseen”.
Aikaa esitysten tekemiseen ei ollut paljon, sillä
”Palkitsemisehdotukset on edellämainittujen komentajien välityksellä ja heidän lausunnoillaan varustettuina 15.3.1941 mennessä lähetettävä Puolustusvoimien Pääesikunnan Komentoesikunnan päällikölle”.
Määräaikaan mennessä tehtiin 483 nimitysesitystä. Joukossa oli 19 jatkosodan
aikana ritariksi nimitettyä sotilasta (sulkeissa on esityksen tekijä):
Vapaudenristin 1. luokan Mannerheim-ristin ritariksi esitetyt
| Aho Martti Johannes | (eversti Uno Fagernäs) |
| Autti Pietari Aleksanteri | (eversti Hannu Hannuksela) |
| Heiskanen Kaarlo Aleksanteri | (eversti Paavo Paalu) |
| Kuiri Auno Johannes | (eversti Ilmari Karhu) |
| Pajari Aaro Olavi | (kenraalimajuri Paavo Talvela) |
| Svensson Antero Johannes | (kenraalimajuri Woldemar Hägglund) |
Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi esitetyt
| Ahola Johan Aarne Einar | (eversti Matti Laurila) |
| Häkkinen Toivo Nikodemus | (eversti Eino Koskimies) |
| Kivelä Eero Olavi | (eversti Aaro Pajari) |
| Laakso Viljo Aukusti | (everstiluutnantti Kaarlo Vaala) |
| Leppänen Eero Kaarlo Olavi | (eversti Matti Tiiainen) |
| Magnusson Gustaf Erik | (everstiluutnantti Rickhard Lorentz) |
| Miettinen Martti Juho | (kenraalimajuri Väinö Valve) |
| Paronen Tauno Ilmari | (eversti Iisakki Järvinen) |
| Pössi Juho | (kenraalimajuri Paavo Talvela) |
| Remes Olli | (eversti Oiva Villamo) |
| Ripatti Eino Juhana | (majuri Ilmari Kunnas) |
| Salminen Viljo Frithiof | (kenraalimajuri Jarl Lundqvist) |
| Turkka Kauno Josef Vilhelm | (eversti Aaro Pajari) |
Välirauhan aikaisten nimitysesitysten käsittely keskeytyi jatkosodan sytyttyä. Lopullisesti asia poistettiin päiväjärjestyksestä huhtikuussa 1944 Päämajan komento-osaston päällikön eversti Kaarlo Vaalan esityksestä.