Henkilövalinnoista säännöissä määrättiin, että säätiön valtuuskunnan viimeistään helmikuussa pidettävässä vuosikokouksessa valtuuskunta valitsee jäsenet ja varajäsenet eronneitten ja kuolleitten tilalle sekä keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan seuraavaksi toimikaudeksi. Samassa kokouksessa valtuuskunta valitsee vuodeksi kerrallaan myös hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenet ja varajäsenet.

Säätiön hallitus piti ensimmäisen kokouksensa 14.4.1954 Helsingissä. Paikalla olivat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja varsinaiset jäsenet. Puheenjohtaja, kenraalimajuri Armas Eino Martola kertoi avauspuheenvuorossaan säätiön saaneen perustamisluvan ja vahvistuksen säännöilleen ja että säätiö oli merkitty säätiörekisteriin 22.3. Hallituksen sihteeri-rahastonhoitajaksi vuodeksi 1954 valittiin kapteeni Jouko Kiiskinen.

Valtuuskunta piti ensimmäisen virallisen kokouksen 27.4.1954. Siinä vahvistettiin 6.2.1954 tehdyt puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinnat.

Hallitus perusti 14.4.1969 avukseen työvaliokunnan. Sen ensimmäiseen kokoonpanoon kuuluivat puheenjohtajana hallituksen puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Adolf Ehrnrooth ja jäseninä hallituksen jäsenet, everstiluutnantit Arvo Ahola ja Auno Kuiri, säätiön sihteeri, majuri Ilmari Honkanen sekä hallituksen ulkopuolelta ylikersantti Viljo Vyyryläinen.

Kun hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 1977 valittiin vara-amiraali Jouko Pirhonen, työvaliokuntaan tulivat hänen lisäkseen hallituksen varajäsen, majuri Eino Penttilä ja säätiön sihteeri, everstiluutnantti Ahti Vuorensola. Samalla kokoontumispaikka vaihtui Turusta Helsinkiin ja Espooseen.

Työvaliokunta kokoontui 1970-luvulla ahkerasti pitäen kaikkiaan 67 kokousta. Kun ritareitten vahvuus seuraavan vuosikymmenen alussa oli laskenut alle 80:n ja myös avustettavien joukko oli pienentynyt, työvaliokunnan tehtävät siirrettiin marraskuussa 1983 säätiön hallitukselle.

Ensimmäiseksi puheenjohtajakseen säätiön valtuuskunta valitsi siis jalkaväenkenraali Erik Heinrichsin. Hänen jälkeensä vuodesta 1966 valtuuskuntaa johti kenraaliluutnantti Armas Eino Martola. Kun hän vuonna 1977 vetäytyi syrjään, valtuuskunnan puheenjohtajana toimi jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth vuoteen 2002 ja kapteeni Pentti Iisalo vuoteen 2008. Vuodesta 2008 vuoteen 2018 puheenjohtajana on ollut vuorineuvos Tauno Matomäki. Vuoden 2017 sääntömuutoksessa valtuuskunnan tilalle tuli hallintoneuvosto ja säätiön päivittäisten asioitten hoitajaksi toimitusjohtaja. Eroa vuonna 2018 pyytäneen Tauno Matomäen tilalle hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin vuorineuvos Kari Jordan ja ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi säätiön pääsihteeri, everstiluutnantti Pekka Kouri.

Säätiön hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Armas Eino Martola hoiti tehtävää vuoteen 1964. Hänen jälkeensä puheenjohtajina ovat olleet jalkaväenkenraali Paavo Talvela, kenraaliluutnantti Adolf Ehrnrooth, vara-amiraali Jouko Pirhonen, kapteeni Lauri Kokko, kapteeni Tuomas Gerdt ja vuodesta 2017 lähtien arkkitehti Reino Hämäläinen.

Säätiön kunniapuheenjohtajaksi kutsuttiin 21.5.1977 kenraaliluutnantti Martola, joka vuonna 1982 ylennettiin jalkaväenkenraaliksi. Toisena kutsun kunniapuheenjohtajaksi sai jalkaväenkenraali Ehrnrooth. Tämä tapahtui valtuuskunnan vuosikokouksessa 21.2.2002.

Säätiön ensimmäisenä sihteeri-rahastonhoitajana oli kapteeni Jouko Kiiskinen. Hänen jälkeensä sihteeriluettelossa ovat kapteeni Kauko Vilanti, majuriksi vuonna 1963 ylennetty Jouko Kiiskinen uudelleen, everstiluutnantti Ahti Vuorensola ja majuri Ilmari Honkanen. Vuosina 1977–94 tehtävää hoiti jälleen everstiluutnantti Vuorensola. Vuonna 1994 sihteeri-rahastonhoitajan tehtävä jaettiin kahden ritareihin kuulumattoman henkilön kesken. Sihteerin ja taloudenhoitajan tehtävänimikkeet muutettiin vuonna 2006 pääsihteeriksi ja taloussihteeriksi. Vuoden 2018 alussa pääsihteeristä tuli toimitusjohtaja ja taloussihteeristä talouspäällikkö.

Säätiön sääntöihin vuonna 1991 tehtyjen tarkistusten jälkeen säätiön valtuuskunnassa on vähintään 6 ja enintään 12 jäsentä. Hallituksen kokoonpanoon taas kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään 2 ja enintään 4 jäsentä. Vuonna 1998, ritarijoukon käytyä yhä pienemmäksi, valtuuskuntaan ja hallitukseen kutsuttiin ensimmäiset ulkopuoliset jäsenet. Vuoden 2017 sääntömuutoksessa  jäsenmäärät pysyivät ennallaan.

Säätiön aikaisempien vuosien tärkeimpiä toimintamuotoja ovat olleet kesäpäivät, ritarituen myöntäminen sairaustapauksissa ja kuntoutusleirin järjestäminen kerran vuodessa. Tämä on ollut mahdollista monien eri aloja edustavien tukijoitten avulla, joista puolustusvoimat on ollut yksi tärkeimmistä. Puolustusvoimain komentajien myönteinen asenne on näkynyt kaikessa puolustusvoimilta saadussa tuessa.

Puolustusvoimain komentajiksi nousi ritarienkin joukosta kolme: jalkaväenkenraalit Erik Heinrichs, Kaarlo Heiskanen ja Yrjö Keinonen. He toimivat tässä tehtävässä yhteensä runsaan kymmenen vuoden ajan. Ensiksi mainittu oli komentajana jo ennen säätiön perustamista. Kahden jälkimmäisen toimikaudet sattuivat säätiön alkuaikaan, jolloin puolustusvoimien tuen tarve oli vielä vähäinen.

Viimeinen yhteinen kuntoutusleiri järjestettiin vuoden 2004 lokakuussa. Seuraavana vuonna   päättyivät myös kesäpäivät. Siitä lähtien säätiön toiminta on kohdistunut yhä selvemmin  ritariperinteen vaalimiseen.